Lempparikosmetiikkajuttu

Päätinpä nyt tulla kertomaan teille kosmetiikkajutusta, joka on viime aikoina sekoittanut mun pään ihan täydellisesti! Se on halpaa ja toimii mulla meikinpoistajana, kosteusvoiteena, käsivoiteena ja hiusöljynä:

Tällaisen 400 gramman kookosöljypurkin ostin Ruohonjuuresta, ja se maksoi n. 14 euroa. Ostin sen kosteusvoiteeksi pääasiassa, minkä asian se hoitaakin täydellisesti, varsinkin yöllä. Tän merkkinen kookosöljy on ihanan pehmeää ja levittyy tosi hyvin, toisin kuin jotkut, jotka menee sellasiksi kikkareiksi, mitä pitää hieroa rikki käsien lämmössä. Aamulla (tai iltapäivällä mikä on tällä hetkellä mulle aamu) laitan muuta rasvaa, jos täytyy meikata. Kookosöljy on antibakteerista, joten oon huomannut, että sen käyttäminen on vaikuttanut tosi paljon myös ihon puhtauteen kosteutuksen ohella.

Vähän aika sitten testasin tätä meikinpoistoon, ja se toimi paremmin kuin mikään oikea meikinpoistaja, mitä oon koskaan kokeillut.

Hiusöljynä käytän tätä silleen, että päivää ennen hiustenpesua hieron koko päänahan ja kaikki pituudet kauttaaltaan öljyllä. Sitten nukun öljyt päässä, eikä tämä ole edes tahranut juuri ollenkaan! Toisin kuin esim. oliiviöljyn kanssa, kookosöljy lähtee yhdessä pesussa ainakin multa, eikä kosteutustehoa tarvitse nollata hirveällä hinkkaamisella. Tällä keinolla mun tosi pitkä tukka oli aika hyvässä kunnossa ennen leikkuuta, ja nyt kun käytän tätä kikkaa tähän lyhyempään, uskon, että se kasvaa vielä kreisimpänä takaisin. Myös jos latvat pörhistelevät, saatan hieroa ihan vähän öljyä niihin, se jotenkin katoaa sinne hiukseen eikä näytä edes likaiselta. Kaikki päänahan kuivuusongelmat on myös kadonneet. Ja kuka tietää, ehkä tällä kookoskäsittelyllä oli osansa myös siinä, että viimeksi tosta hennasta tuli niin kirkkaan värinen.

Tässä näiden muiden toimien ohessa hieron aina loput käsiin voiteeksi, ja sekin toimii loistavasti.

Tosta isommasta purkista sulatan ja pistän tähän pienempään, niin tää mun yhtäkkinen kosmetiikkasekoaminen toimii vielä vähän kivemmin. <3 On myös hyvää köyhäilyä, eli suosittelen kaikille!

Vaatematikkaa

Jos plus- ja minuslaskuja kehtaa matikaksi kutsua.

Eilen laskin pitkästä aikaa vaatteideni määrän. Määrien laskeminen on tuntunut vähän vieraalta parista syystä:

a) numerot voivat olla vietteleviä. Jos on 19 jotain vaatekappaletta, alkaa helposti hamuta yhtä uutta, jotta luku olisi nätti 20. Tai toisinpäin: heivaan 4 täysin pätevää vaatetta, jotta kokonaislukumäärä olisi kiva 15. Olen siis pelännyt, että yksittäiset vaatteet muuttuvat pelkiksi numeroiksi.

b) laskeminen on vaivalloista. Tai näin kuvittelin. Ennen se olikin, kun oli vaatteita kaappejen lisäksi kolmessa eri tiukasti pakatusssa korjaussäkissä ja viidessä pyykkisäkissä niin, että kaikki säkit piti purkaa lattialle, jotta saisi rehellisen lukeman vaatteiden kokonaismäärästä toivoen. Lopputuloksena oli tyypillisesti huoneen lattia täynnä joko rikkinäisiä tai likaisia vaatteita (tässä vaiheessa ei tietenkään enää muistanut mitkä ovat mitä) ja joka ikisessä varmistus-laskutoimituksessa vaihdellut lukumäärä vaatteille. Tällä kertaa koko hommaan meni alle puoli minuuttia.

Ilokseni löysin myös vanhoja laskelmia, joten nyt päästään vertailemaan miten on asiat muuttuneet. Huom! en laske pyjamia, urheiluvaatteita enkä asusteita mukaan tähän kokonaismäärään, koska tällä hetkellä ne eivät ole määrällisesti minulle ongelma.

Ensimmäinen laskelma lienee muutaman vuoden vanha:

yläosia 103
alaosia 36
mekkoja 29 (sis. haalarin)
takkeja 21
kenkiä 20

yhteensä 209

Huhhuh.

Seuraava laskelma on myös ajalta ennen vaihtoani, eli silläki on ikää pari vuotta:

yläosia 77
alaosia 18
mekkoja 22 (sis. haalarin)
takkeja 16
kenkiä 22

yhteensä 173

Ja eilen:

Yläosia 47
Alaosia 15
Mekkoja 18 (sis. haalarin)
Takkeja 9
Kenkiä 22

yhteensä 111

Vaatteita on karsiutunut muutamassa vuodessa siis lähes puolet! Ja olen miltei siinä maagisessa 100 vaatteetn luvussa! Lisäksi hatut ovat vähentyneet 24:stä 16:staan, joka on toki vieläkin liikaa ottaen huomioon, miten harvoin enää käytän hattuja. Silti: paljon on edistytty! Sata vaatetta on todellakin oikeastaan aika iso määrä, uskomatonta miten on niin pitkään kuvitellut sitä niin mahdottomaksi. Ja vähemmälläkin pärjäsin vaihdossa pitkään ja hyvin!

Luvuissa konkretisoituu tapahtunut edistys uudella tavalla ja tuntuu jotenkin hyvältä olla perillä siitä mitä ja kuinka paljon oikeastaan omistaakaan. Mutta kyllä mä heti aloin myös miettiä, miten saisin ton luvun pyöreään sataseen...

Mutta siinä kaikki tältä erää! Bonuksena kuvista tykkääville pari kuvaa pari kuukautta vanhasta tukasta, joka oli siis paikoittain lilahtava platina!

Bailausta Jyväskylässä: känniset vuosikymmenkarikatyyrit!

Lähdettiin tyttöporukalla viettämään kesäviikonloppua Jyväskylään. Tarkoituksena oli tarkastaa ystävän uusi kämppä, syödä hyvin, bailata, uida ja värjätä Hannan tukka. Kumpikaan meistä ei päätynyt uimaan, mutta muutoin viikonloppu oli sangen onnistunut!

Leikkasin tukkani tooodella paljon lyhyemmäksi mitä se on pitkään aikaan ollut välineenäni kunnon oranssit keittiö-Fiskarsit kuten aina. :D Innostuin tosi paljon tästä lyhyestä mallista, ja se aikaansai jotenkin yllättänäv 70-luku-androgyynit vibat. Niinpä tartuin UFFilla tähän maksimekkoon, joka yllätti vähän itsenikin. Virpi värjäsi mut sitten just ennen bilettämään lähtöä sillä samalla Santen hennalla (sävy flaming red). Punaviini tekee aikamoisen eron lopputulokseen, ja saattoi olla osansa asiaan myös kesän vaalentamalla pohjalla ja 3 tunnin vaikutusajallakin, mutta lopputulos oli aikamoisen liekehtivä! Harmi vaan, että 2 pakettia ei meinannut riittää tähän superlyhyeenkään malliin, joten oon vähän alkanut suunnittelemaan jotain halvempaa hennaa. Liekkijeesukseksi sitä kuitenkin päädyttiin taas aika onnistuneesti.

Virpikin yritti tavoitella 70-lukua korkeavyötäröisten ja leveälahkeisten farkkujensa sekä eteerisen ilmavan paitansa avulla, mutta päätyi näyttämään jälleen lähinnä kasarilta. Mutta mikäs siinä kasarissa: kiva överi vuosikymmen!

Näissä kahdessa kuvassa meillä on luomilla Hannan ostamat Maybellinen Eye-tattoo voidemaiset luomivärit. En tiedä mitä muut ajattelee, mutta me ollaan hulluina näihin! Mun (Hannan) oli pakko ostaa vielä se mustakin, ja ainoa asia, mikä näissä harmittaa, on se, ettei hopea kuulu valikoimiin. Kokeilujen perusteella nää on laadultaan, pigmentiltään, pysyvyydeltään ja cooliudeltaan loistavia.

Virpi näyttää Hannalle lasiin heijastuvaa sateenkaarta.

Minä(Hanna) sekosin, ja hyppelehdin puistossa jo jokseenkin humaltuneena pakottaen Virpin kuvaamaan, sillä halusin vangita "70-luvun ilon".

Lopuksi kuva viikonlopun emännän - bestfulness anin - kanssa. Vahingossa lopulta päädyttiin näyttämään aikamoiselta vuosikymmenkarikatyyripoppoolta, vaikka tarkoitus oli vaan laittautua näteiksi. Oltiin myös parhaasti blondi, brunetti ja punapää, eli melkein kuin Charlien enkelit!! Ystävällinen ohikulkija-setä otti kuvan meistä törtöistä, varjo näkyy hienosti mukana. JEE oli ihan paras viikonloppu! <3

Bodypainting-ilta

Pari viikkoa takaperin pidettiin bodypainting-ilta yhden kaverin luona. Suunnilleen samalla porukalla ollaan pidetty myös kerran Marie Antoinette alusvaatejuhlat. Tällaisilla iltamilla on kaksi hyvää tarkoitusta: olla vähissä pukeissa kavereiden kesken, jotta nähtäisiin vähän muunkinlaisia kroppia kuin vaan sitä mallityyppiä ja sitä kautta pystyttäisiin olemaan paremmin sinut kroppiemme kanssa ja sitten tietenkin coolien juttujen tekeminen.

Maalit ostettiin ilmeisesti Punanaamiosta. Hankimme mustan, sinisen, punaisen, keltaisen, vihreän, hopean ja muita hiukan isomman valkoisen. Pienet taisi maksaa 3,90/kpl, joka tapauksessa koko lysti maksoi neljän hengen porukalla n. 7 euroa naama. Värit toimivat tosi hyvin: niitä käytettiin kuin vesivärejä, ja ne kuivuivat nopeast eivätkä juurikaan tahranneet. Pois pestessä ne lähtivät melkeinpä pelkällä vedellä.

Aloitimme illan siten, että jokainen suunnitteli paperille suunnilleen, mitä halusi. Sitten ryhdyimme maalaamaan. Jotkut meistä tykkäsivät maalata verrattain paljon itse, jotkut olla maalattavina. Maalaukseen meni n. 6 tuntia, jonka jälkeen otimme aika läjät kuvia. Välissä tilasimme myös pizzat. Ulkona muovin päällä lämpölampun valossa maalaaminen oli siistiä ja toimi hyvin.

Vaikka voimaannuttava on vähän ällö sana, niin juuri sitä tämä iltama todella oli. Maalit jäi varastoon kaverille, ja aiotaan todellakin ottaa uusiksi ja kaikilla onkin jo seuraavat teemat mielessä. Tässä ne muutamat kuvat mitkä on julkaisukelpoisia. Teemoina meillä oli psykedelia, Suomen luonto, jäätävät kristallit sekä graafiset kuviot.

Priscilla Pride Pratikka 2013!!!

Tänäkin vuonna osallistuimme ahkerasti Pride-viikon tapahtumiin, ja jälleen kerran OVIn järjestämä drag-teemainen ratikkakyyti aloitti koko viikon ja taas kerran oli tapahtumista myös paras. Bailasimme ratikan kyydissä ympäri Helsinkiä. Virpi pukeutui teemalla hopeamusta Cleopatra, ja Hanna mustakultainen kasarirokokoomimmi. Vaatteet on kaikki olleet jo aikoja vaatekaapeissamme, vain Virpin peruukki on suht uusi ostos viime Kiinan reissultamme. Hannan tukka on oma, mutta sisälle taiteltiin huivi, jonka päälle kampaus koottiin.

Ekat kuvat on paikasta jossa laittauduimme, sitten vähän ratikkatunnelmaa ja lopuksi DTMn portaikosta pari kuvaa, kun oltiin menossa jatkoille sitten.

Suosittelemme ihan kympillä menemään kaikkiin tapahtumiin ymäri prideviikon! Ensi vuonna yritetään olla aktiivisempia myös ns. älyllisten tapahtumien eikä pelkästään biletyksen suhteen.