4 askelta vaate-ahdistuksen voittamiseen

Koko viikon olen kärsinyt mitä kauheimmasta pukeutumis-ahdistuksesta. Mikään ei näytä miltään eikä mitään jaksa pistää päälleen. Uskoisin tämän johtuvan pääasiallisesti kahdesta seikasta: ensinnäkin työnteosta ja toisekseen helteistä.

Työnteko ei ahdista itse tekemisen takia, vaan siksi, että en oikein tiedä miten sinne sopisi pukeutua. Vaikka töissä suhtaudutaan vaatetukseen rennosti, jyskyttää päässäni Audrey Hepburnin sanat "pukeutuminen on toisten huomioonottamista"(ei suora lainaus). Tuohon ajatukseen sekoittuu sitten mukavasti haluni vaikuttaa asiani-osaavalta ja siinä onkin sitten kiva soppa pelkoa, epävarmuutta ja ahdistusta kasassa.

Töihin-pukeutumis-probleemaani vielä pahentaa nämä hellesäät. En voi sietää kuumaa lainkaan, joten kesät ovat minulle aina jokseenkin tuskallisia. Vapaalla voin sentään heittää päälle niin pienet ja ohuet vaatteet, kuin vain huvittaa, mutta töihin olisi varmaan ihan suotavaa ilmestyä jossain bikiniä peittävämmässä. Lisätään vielä se fakta, että työpaikkani ilmastointi on sen verran ylitehokas, ettei sisällä tarkene ilman pitkiä housuja ja villatakkia, sekä vielä se, että olen päättänyt säästää rahaa ja ilmastoa pyöräilemällä töihin (enkä jaksaisi vaatteenvaihtorumban aiheuttamaa ajanhukkaa) niin ehkä kokemani ongelmat vaatetuksen kanssa ovat ihan ymmärrettäviä.

Tänään iski sitten niin kauhea apaattinen ahdistus, että päätin jotain olevan tehtävä. Näillä keinoilla parantelin oloani.

1. Kehon hoito

Jos vaatetus on kerta päin persettä, niin sentään olisi muun kehon ulkonäkö ok. Ja tietysti fyysinen hyvä olo parantaisi henkistäkin oloa. Lilluinpa siis töiden jälkeen kunnon puoli tuntia ihanassa rentouttavassa kylvyssä, jonka jälkeen kuorin ja sheivasin ja rasvasin ja naamioin itseäni oikein kunnolla. Sitten vaan kylpytakki päälle (lemppari koti-kesävaatteeni) ja olo oli jo huomattavasti parempi.

2. Vaatekaapin hoito

Omistan jo sen verta vaatteita, että en aina välttämättä muista niitä kaikkia. Siksipä oli hyvä käydä vaatekaappia läpi, josko sieltä löytyisikin jonkin sortin täydellinen kesävaate. No ei löytynyt, mutta poistin kaapista kaikki tuunattaviksi menvät vaatteet omaan kasaansa ja kävinpä vielä läpi sukkahousu-laatikkoni ja heitin pois kaikki rikkinäiset. Sieltä löysin myös ihania ja erikoisiakin sukkahousuja, jotka olin täysin unohtanut. Nyt pää kuhiseekin intoa saada niitä käyttöön, mutta pitänee odottaa viileämpiä säitä.

Järjestetty sukkahousulaatikko

3. Vaatteiden hoito

Kun kaikki tuunausta/korjausta kaipaavat vaatteet oli kaivettu esille, olikin aika käydä niihin käsiksi. Kaikkea en ehtinyt, sillä kasa oli melkoinen, mutta sentään sain kaikki farkkuni parsittua, ja lähtipä yksistä farkuista myös extrat pois lahkeista (miltei kaikki farkkuni ovat minulle liian pitkälahkeisia, mutta laiskuuttani en jaksa niitä lyhentää, vaan yleensä vain kääräisen lahkeet). Tämän lisäksi plankkasin myös kenkäni. Vaatteiden huolto tuli tarpeeseen, sillä nyt parhaat kesäfarkkuni ovat taas käyttökunnossa ja voin myös käyttää lempikenkiäni peläten vähän vähemmän niiden tuhoamista.

Plankatut kengät

Parsitut farkut

4. Ostoslistan laatiminen

Palauteltuani mieleen mitä kaikkea vaatekaapissani oli, kirjasin ylös mitä vielä sinne tarvitsisin. Listasta tuli jokseenkin pitkä... Eikä siihen lukeudu läheskään kaikkea, mutta sentään siinä on ne asiat, joiden uskon oikeasti helpottavan aamuista pukeutumis-rituaalia. Huomenna lähden varmaan kaunpngille kiertelemään ja katselemaan, josko löytäisin jotain etsimistäni.

Lopputulos: olo on oikeasti helpottunut ja parantunut. Piristyäkseni olin aiemmin päivällä mennyt selailemaan kauppojen ja muotilehtien nettisivuja, mutta se järkyttävä materian määrä aiheutti vain aiempaa kamalamman ahdistuksen. Sen sijaan tällainen puuhastelu rauhoitti mieltä mitä parhaimmiten. Ehkä tässä voisi pikku hiljaa alkaa oppia, ettei se materian haaliminen oikeasti auta.