Kampaajakäynti tuli ja meni ja nyt esittelen sen tuloksia. Loppujen lopuksi päätin vaihtaa väriä, mutta varaamani aika oli liian lyhyt värinpoistolle, joten päädyimme vain värjäämään juurikasvun astettaa ruskeammalla mustalla ja leikkaamaan tukkaa. Olen tykästynyt tähän epäsymmetriseen malliin ihan superisti, joten on aika alkaa hakea vaihtelua väreillä leikkausten sijaan.
En osannut päättää minkä värin loppujen lopuksi haluaisin, joten sunnitelmani on lähteä tämän mustan jälkeen blondiin (luonnollisesti muutamille oransseilla välivaiheilla), jota aion jatkaa ihan valkoiseen platinaan asti ja lähteä sitten vaalean harmaiden sävyjen kautta siniseen. Sinisestä menen varmaan kaljun kautta omaan väriin ja sen jälkeen en tiedä. Alunperin tarkoitus oli kokeilla punaista mustan ja blondin välissä, mutta blondaus-kokenut kaverini kertoi, että punainen sävy on niin pysyvää, että ei kannata missään nimessä lisätä sitä välissä, jos sen joskus haluaa pois. Siispä skipataan punainen, mutta ehkä sitäkin ehtii vielä kokeilla.
Olen ihan valmistautunut, että tähän värjäysrumbassa menee useampikin vuosi, mutta eipä kauheasti haittaa. Onhan tätä mustaa tukkaa jo katseltukin viitisen vuotta. Ehkä ahdistukseni alkoikin kumpuamaan siitä, että mustasta tukasta tuli liian iso osa identiteettiäni. Se kuitenkin on vain hiusta: kuollutta materiaa, joka kasvaa takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti