Tehtiinpäs bodypaintingia taas yhtenä marraskuun iltana. Hanna tässä nyt kirjoittelee meidän illanvietosta. Tällä kertaa meitä oli seitsemän hengen porukka, ja oli aika erilaista kuin viimeksi. Oli vähän kiire saada kaikki valmiiksi eikä käytetty niin paljon aikaa viininjuomiseen ja yhdessäoloon kuin kesällä. Tää johti siihen, että ei ollut ehkä niin kehollisvapauttavaa kaikille kuin ensimmäisellä kerralla. Mulle iski myös hirvee himo alkaa tehdä tätä tosissaan ja kunnolla, kun selvästi tajusi tätä tekniikkaa paremmin ja alkoi saada kunnon kuvaa aikaiseksikin. Mietin, että voisinko ikinä otaa rennosti minkään asian kohdalla? Tultiin Virpin kanssa tulokseen, että meidän on pidettävä sellasia vakavamielisiä nyt-maalataan-helvetin-hienoja-juttuja-verenmaku-suussa maalausiltoja keskenämme tai pienellä porukalla, ja sitten erikseen on nää feministikerhon kehollisuuskokoontumiset, joissa ei lopputuloksella ole sitten niin suurta väliä. Aikaa meni taas ihan tuhottomasti, eli kyllä me varmaan 6 tuntia taas maalailtiin, ja siinä ajassa moni tyyppi jäi kyllä aika kesken ja piti lopussa vetää mutkia suoraksi. Eli siis tähän illanviettotyyliseen bodypaintingiin pitää ensi kerralla oikeasti valita vähän helpommat teemat.
Tässä on kaksi kuvaa meistä kolmesta ystävyksestä!
Vasemmalla Janna ja helmikuinen puu, jossa kurkkii myös pikkuinen orava. Etupuolella jäisen turkoosia taivasta vasten on kaksi pulleavatsaista pikkulintua (tisseissä). Virpin selän pahiskalmari ulottaa lonkeronsa ympäri Virpin kroppaa. Tämä oli minusta aivan helvetin siisti idea, ja lonkerot pyörteilivät ympäriinsä Virpin kropan muotojen mukaan. Itselläni on etupuolella angstaavan karpin naama, niin että sen silmät ovat tissit. Varsinkin etupuolella mulla onnistui ihan mahtavasti toi monivärinen samea vesi, mutta näistä nyt ette tietenkään saa (harmi vaan) kuvaa.
Mutta on tää kyllä kiva laji. Ei voi muuta kuin suositella. :)
Tässä
bodypainting vol 1.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti