Täynnä

Viime sisustuspostaukseeni Virpi kommentoi huoneeni värikkyyttä ja sitä, kuinka ilmeisesti useitakin värejä yhdistelemällä voi aikaansaada harmonisen tilan. Tässä ollaankin mun sisustusfilosofian ytimessä, mikä nyt oikein kulminoitui täydeksi ajatukseksi. Itse en usko ollenkaan niihin kokovalkoisiin tai muihinkaan tosi värimätsättyihin huoneisiin ja tiloihin, sillä elämään kuuluu aina kaikenvärisiä tavaroita ja asioita, eikä ne huoneissa hengaavat ihmisetkään kovin yksivärisiä yleensä ole. Kun keskellä valkoista huonetta on, sanotaan vaikka nyt lojumaan unohtunut kirjapino tai sininen yöpaita, ne pomppaavat siitä väripohjasta helpommin ulos ja aiheuttavat nopeammin sotkuisuuden tunteen. Jos ajattelee näitä moderneja kokovalkoisia koteja, niin mun mielestä esimerkiksi kirjahyllyt, joita suurimmassa osassa asuntoja pidän yksinä parhaimmista tunnelmanluojista, näyttävät lähinnä ahdistavan sekasotkuisilta. Värimätsäämätön tila sietää siis paremmin sotkua ja ihan vaan elämän näkymistä.

Värimätsättyyn tilaan on myös todella vaikea hankkia mitään: ilmeisesti yksi tuttavani halusi kokonaan punaisen keittiön. Ajatus siitä ihanasta lopputuloksesta on varmasti ihana ja ihmiset saavat iloa monenlaisista asioista, mutta itselleni tuollainen tuottaisi kohtuutonta päänvaivaa. Mitä, kun joku käyttöesine kuluu loppuun ja uusi pitää hankkia? On vaikeaa löytää juuri tietynpunaista esinettä. Värimätsätyssä tilassa pahinta onkin, että myös saman värin eri sävyt saattavat pompata ympäristöstä häiritsevästi, mikä ainakin omalla kohdallani joskus on tapahtunut näiden kokovalkokotien kuvia katsellessa. Mutta tämä onkin varmasti syy siihen, miksi tuon kaltainen sisustus on ihan viimeisenä itselleni jos sisustustyylejä pitää jonoon pistää.

Oma mielipiteeni siis on, että sekavärinen sisustus on moninverroin helpompi niin huoneessa elämisen kuin mahdollisten uusien hankintojenkin kannalta. Kun olen muuttanut usein, olen ollut myös kiitollinen, että huoneiden kauhean väriset kaapistot, likatahrat ja muut erikoiset jutut ovat joko hukkuneet väreihin tai mätsänneet niihin, eikä minua ole koskaan ahdistanut mikään juttu huoneissani - ei ole ollut tarvetta lähteä remontoimaan. Kun huoneessa on kaikkia värejä, jokainen väri mätsää vahingossakin johonkin toiseen väriin huoneessa. Yksi mahtavimpia vahinkomätsejä oli, kun Kallion asunnossani sinisten ja punaisten nuottivihkojen kansoittama kirjahyllyni oli kuin pienoiskopio sängystäni punaisine päiväpeitteineen ja sinipunaisine viltteineen. Itse rakastan tällaista randomiutta. <3

Muutama viikko takaperin sain huoneeseeni vihdoin sänkyni ja lampun, jotka ovat kummatkin aivan ylimitoitetun kokoisia huoneeseeni nähden, mikä aluksi vähän järkytti mutta sittemmin on tuntunut vaan entistä kotoisammalta pesältä. Halu ripustaa seinälle kuitenkin kaikkosi, huone kun on taas ihan riittävän täynnä täyttääkseen visuaalisten ärsykkeiden kiintiöni.

Tässä on melkeinpä ainesta pukeutumisnurkkaukseksi, tässä seinässä! Ihana rekkini, puolikäyttöiset vaatteet tuolilla ja korut ja peili minilipaston päällä, joka kätkee sisäänsä meikkini. Olen joskus kokenut vähän huonoa omaatuntoa siitä, että olen valinnut ko. juttuja jopa pianon yli huoneeseeni, mutta täytyy sanoa, että tämä on ihan mahtavaa arjen luksusta minulle. Tällaiseen pukeutumistilaan haluan panostaa mahdollisuuksien mukaan kaikissa tulevissa huoneissani. Kuvanottohetkellä paitapinot ovat kyllä vähän sotkuiset, tykkään nimittäin pitää aika orjallista jörjestystä tässä hölmössä turhamaisuuden tyyssijassani.

Ja tässä vastaus Virpin ihmettelemään tavaroiden vähyyteen. Kuten ollaankin puhuttu mun vaatteiden määrästä, mun huoneen ulkonäkö on taitavasti luotu illuusio vähyydestä. :D Mulla on kaksi tällaista Claes Ohlsonin n. 50X40X40 kannellista muovilaatikkoa, joissa toisessa pidän iltapukuja ja toisen kauden vaatteita, toisessa bilevaatteita ja niitä vaatteita, joiden paikkaa vaihtelen rekillä roikkuvien kanssa. Nämä laatikot toimivat mulle loistavasti, koska pystyn näin rajaamaan esillä olevien vaatteiden määrää, ja näin vähentämään liikoja vaihtoehtoja ja keskittymään vaatekaappiini. Nämä suojaavat vaatteitani ötököiltä ja näin pystyn omistamaan enemmän vaatteita, kuin mitä yhdellä kertaa käytän. Tämä on hyvä asia paitsi Suomen vuodenaikojen takia, myös sen takia, että olen nyt tullut siihen tulokseen, että kyllä mä haluan omistaa "liikaa" vaatteita, siis enemmän kuin oikeasti tarvitsisin. Mutta toisaalta olen minimalistinen niin monessa muussa asiassa, kuten nyt vaikka tässä sisustuksessa, että ehkä mulla on siihen oikeus. :)


Edellinen postaus, jossa linkki myös muihin saman aiheen setteihin.