perjantai 16. elokuuta 2013

Vaihteeksi Hannan vaatematikkaa

Laitanpa siis nyt tähän vuorostani oman kaappini strategiset mitat, vaikka vähän nööpeliltä tuntuukin Virpin supersaavutuksen jälkeen...

Mekot 31
Hameet 24
Paidat 27
Kengät 20
Takit 7
Housut 6
Jakut 3
Haalarit 1
Neuleet 7

Yhteensä 126 vaatetta. Itseasiassa jopa vähän huojennuin tästä tuloksesta, sillä olen huomenna menossa kirppikselle myymään, ja taas kävi niin, että pari jo myytäviin siirrettyä vaatetta palasi takaisin.

Oikeastaan viimeisen vuoden aikana vaatekaappini on koko ajan jojoillut 120 ja 130 välillä, mikä kertoo siitä, että liikenne sisään on tällä hetkellä liian suurta.

Tämä vaatteiden vähentäminen ja siitä jatkuva kohkaaminen saattaa vaikuttaa vähän naurettavalta, mutta hymy hyytyy nyt kun oon Helsinki-kesän jälkeen muuttamassa Tampereelle takaisin ylihuomenna - junassa. Väliaikaistakin väliaikaisemman vanhempien luona vietetyn kesän jälkeen muutan takaisin kummivanhemmille, kunnes saan Toasilta kämpän, jolloin loput tavarat seuraavat perässäni. Tosin eipä sekään kovin pysyvää ole, kun toive on lähteä vuoden päästä vaihtoon.

Kiertolaisen elämä ja omistaminen eivät oikein sovi yhteen, mutta nyt kun olen kesän täällä vanhempien luona melkein koko omaisuuteni kanssa viettänyt, niin täytyy sanoa, että mä kyllä muistan kaiken mitä omistan. Ei sillä, etteikö turhiakin asioita olisi, mutta jos lähden karsimaan niin sitten pitäisi luopua tavaroista luokkaa: ensimmäiseltä Kiinan-reissulta ostettu shottejen juomiseen tarkkoitettu teeastiasto, Yo-mekko, ja kaikennäköinen omasuunnittelema tai muuten tunnearvollinen kama kuten päiväkirjat. Eikä näistä luopuminen oikein tunnu oikealta. Mulla on ihana omaisuus, ja ongelma on vaan se, että mä en ole asettumassa vielä vuosiin minnekään. Hirvittää tavaroiden raahaaminen ympäri maailmaa, ja tavallaan haluaisin asettua. Toisaalta, haluanko asettua tavaran vuoksi? Se nyt ei ainakaan ole mikään syy.

Vaatteiden suhteen ongelma on tämä dilemma: haluanko olla järkevä ja tyylikäs vähällä toimeen tuleva cool henkilö, vai vaatehullu sekopää, jonka vaatekaapista löytyy kaikki teemabilevermeet? Mun silmissä kummatkin vaihtoehdot on yhtä helvetin siistejä. Esimerkkinä pohdinnasta tämä seuraava hassu paita, jonka ostin Jyväskylästä. Tällainen 70-luvun slipoveri se on, ja näyttää aivan törkeen 70-lukulaiselta ja hullulta ilman rintsikoita. En kyllä ole käyttänyt enkä tule käyttämään tätä luultavasti missään, mutta mun oli pakko ostaa se ja oon joka kerta silleen hihhihhii kun nään sen. Cool henkilö päässäni sanoo "Tuu järkiisi!" ja sekopää sanoo "Sehän on niin pienikin, ei vie paljon tilaa!".


Yritän nyt ehkä olla vähän kelaamatta tätä karsintaa hetkeen. Se, mikä kuitenkin vaikuttaa vaatteiden sisäänvirtaukseen todella paljon, on "puuttuvat vaatteet". Kierrän kaupoissa pelkästään hakemassa jotain tiettyä, ja se tietty on ollut jo vuosia keltainen hame. Sitä ei ole toistaiseksi löytynyt, mutta tätä vuonna sen sijaan näiltä retkiltä on mukaan tarttunut paitoja ja mekkoja. Mahtavaa on se, ettei listalla ole kuitenkaan mitään muuta, sillä löysin Imatran kirppikseltä mahtavat pitkät välikausitakit (kyllä, valitettavasti monikossa...).

Tällasta taunnanvirtahorinaa tänään! :)

1 kommentti:

  1. Moiks! Mun piti jo aikoja sitten kommentoida tähän, että komppaan niin tota "järkevä ja cool" vai "vaatehullu sekopää" pulmaa! Haluun omistaa sekä ihan sika vähän vaatteita, että olla sekasin ja omistaa 10 iltapukua ja 20 puuhkaa. Mikä dilemma, koska tosiaan, molemmat vaihtoehdot ois siistejä, mut niitä on niin vaikea yhdistää! Mut tsemppiä meille!

    VastaaPoista