10-vuotispäivä

Syksyn sää on lämmennyt sen verran, että tuntuu oikealta palata kesäisiin muistoihin vielä kerran! Juttuhan on niin, että me, Hanna, Virpi sekä kolmas ystävättäremme tapasimme Kuvataidelukion käytävillä ensimmäistä kertaa syksyllä 2004, elikkäs tasan 10 vuotta sitten. Koska vuosipäivät on yleensä höhlästi vain romanttiseen käyttöön varattuja, päätettiin juhlistaa tätä ihmissuhteemme merkkipaalua näyttävin juhlamenoin.

Viikonloppu aloitettiin ravintola Cafe Bar 9:ssä, jonka jälkeen jatkoimme syömään jäätelöä ja juomaan skumppaa espalle. Siitä suuntasimme Virpille yökyläilemään, jossa kokeilimme kaikki hassua mahdollisesti-hutiostos-huulipunaa:

Mutta ken tietää, mitä käy huulipunalle. Ainakaan Priscilla-ratikalla sitä ei enää voi perustella (ikuisuus-nyyh).

Oltiin kauan pohdittu, että missä vietettäisiin juhlaviikonlopun pääpäivä, mutta kun meille tarjoutui yllättäen mahdollisuus lähteä oopperajuhlille Savonlinnaan, tartuimme siihen. Saavuttuamme Savonlinnaan lauantaina, testailimme paikallisia herkkuja torilla, ja illalla laittauduimme oopperaa varten.

Hannalla oli päällä uusi UFFista löydetty mekko, joka miellyttää sävyltään ihan hulluna. Muutoin päällä on ikivanhoja juttuja, ylppärikenkiä ja teini-iän korvikset ja laukku. Vyö on uudempi Fidasta, joka ostettiin yhtä mekkoa varten, joka päätti kutistua puoleen ensimmäisessä pesussa. Onneksi tätä ei silti laitettu heti kiertoon, sillä mikään muu vyö ei sopinut tämän halpismerkkimekon oikeastaan aika epäistuvan yläosan kanssa.

Virpi oli kääriytynyt suuresti rakatamaansa Jenkilässä hankittuun trikoo-mekkoon, joka on päässyt - niinkuin jo sitä hankkiessa pelättiin - lösähtämään ahkerassa käytössä. Siitä syystä lisättiinkin vyö komboon ja mukavasti toimi. Tää mekko kyllä särkee sydämen, sillä se on vaan mitä imartelevin ja ihanin ja printti on niin hieno ja värit niin pukevat ja päheet, mutta suht. kalliista hinnastaan huolimatta se on silti vaan trikoota, eli ei taida kestää tätä käyttöä enää kovin pitkään :'(

Kolmannella ystävättärellä on päällään Aasian tuomisia, ja sielläpä hän tälläkin hetkellä viilettää. Juhlimme siis tavallaan myös viimeistä yhteistä viikonloppua hetkeen.

Kullervo oli aika raaka ja verinen ooppera, ja järkytyksestä huolimatta Hannasta ikuistettiin tämä kuva heti esityksen jälkeen.

Loppuillasta tutustuttiin kaupungin yöelämään, ja seuraavana päivänä ajeltiin takaisin Helsinkiin. Jäätelötauon aikana Virpi näytti 80-luvun supermallilta.

Oli kyllä mahtava viikonloppu! Seuraavia pyöreitä vuosipäiviä odotellessa. :)

Jyväskylän matka

Oltiin Jyväskylässä kylässä ja mentiin katsomaan kesäteatteria. Jokapaikanhöyläpaita tällä kertaa vyötärölle sidottuna.

Kokeilin hollanninlettejä ja kiinnitin ne pinneillä nutturaksi niskaan.

Seuraavana päivänä puin nämä uudet lempihousuni vähän rennommin tuon saman paidan kanssa.

70's Lippakioskilla

Eilen lähdettiin Virpin kanssa jäätelönhakumatkalle Puukäpylän läpi. Pistin tämän 70-lukua henkivän asun, jonka yläosana toimi tämä hassu viime kesänä Jyväskylästä kirpparilta ostettu toppi. Sen järkevyyttä voi kyllä kyseenalaistaa, mutta tää asu toimii kyllä perusteluna, vaikka se onkin ainoa tapa miten sitä oon suunnitellut käyttäväni. :P

Tämän kirkkaanpunaisen nahkapalahameen ostin joskus lukion alkupuolella UFFista, elikkäs ehkä joskus 2005? Hullua! Tämä oli eka ostamani vaate, joka edusti mulle sitä tyyliä, mihin nykyäänkin pukeudun. Viime vuosina tätä ei ole tullut kauheesti käytettyä, koska oon ajatellut että se on jotenkin liian tyttömäinen ja epäimarteleva. Ei se kyllä kuvissa näytä mitenkään liian epäimartelevalta.

Viime aikoina oon jotenkin ollut ihan 70-luvun pauloissa, mikä itseasiassa selittää senkin, että on tullut niitä mummon vanhoja vaatteita käytettyä. Jotenkin 40-50 -luvut tuntuu nyt teennäisiltä ja lopulta näyttää usein jotenkin feikkivintagelta, vaikka olisi oikeitakin vaatteita päällä. Se tyyli tuntuu vaativan autenttisen meikin, hiukset ja asustuksenkin toimiakseen, mikä ei ole ainakaan mulle mitään joka päivä toteutettavissa olevaa kauraa. Joku sellainen androgyyniys ja rentous on nyt selkeästi nosteessa. Ehkä siis tätä hamettakin tulee käytettyä nyt useammin.

Lasit on äidin teinivuosilta. Näitä ei oikeastaan viitsi käyttää, koska nää on vaan värillistä muovia eikä näissä ole mitään uv-suojaa. Jos vaan olisi mahdollista vaihtaa näihin oikeat linssit, niin sen tekisin, mutta nää on myös kokonaisuudessaan muovista valetut. Toimivat kuitenkin hienona asusteena ja rekvisiittana niin naamiaisissa kuin vähän varjoisemmissa lokaatioissakin.

Oon 70-luvun keskijakauksinen mies.

Lopuksi yhteiskuva bädäreistä.

Pride 2014: Kulkuepäivän kuvaoksennus

Tänä vuonna johtuen Priscilla-ratikan yllättävästä poismenosta ja lakivaliokunnan pökälepäätöksestä Priden pääpäivään ja kulkueeseen latautui erityisen paljon tunteita ja bailauksenhalua. Tänä vuonna oltiin aika kunnianhimoisella meiningillä pikniktarjottavien suhteen, ja jo bussissa piti vähän ikuistaa piknik-koria. Samaan kuvaan sattui lähikuva Virpin kreisistä kengästä. Ne ovat sävyltään kultahopeiset riippuen siitä, mistä kulmasta valo osuu niihin, ja onpa niissä myös sateenkaaren välkettä.

Virpi joutui meikkailemaan bussissa loppuun, sillä OCD-Hanna oli holkuttanut häntä koko aamun ja panikoinut kulkueesta myöhästymistä.

Paikalle päästyämme huomattiin, että stressaaminen oli todellakin turhaa: paikalle oli eksynyt enemmän väkeä kuin koskaan ja tulisi kestämään paljon aikaa, ennen kuin koko jengi saataisiin liikkeelle. Tässä välissä hukkasimme kaikki kaverimme, ja koska tungoksen vuoksi kännyköillä ei päässyt läpi, otimme ajankuluksi muutamat kuvat. Näissä näkyy hyvin meidän sateenkaarimeikit, Virpillä hiukan kirkkaampi ja rajauksella terästetty, Hannalla utuisempi sateenkaarisumusilmä.

Lopulta saimme marssiporukkamme kokoon, joukossa yhteinen ystävättäremme. Tutustuttiin lukiossa miltei 10 vuotta sitten, ja tätä merkkipaalua olemme juhlistaneet monin tavoin. Yhtenä niistä Pride-päivän pukukoodi valkoinen ja spektrit. Lakivaliokunnan päätöksen jälkeen värivalinta tuntui vieläkin ajankohtaisemmalta, ja kulkueessa näkyikin paljon erilaisia morsiamia sekä myös tavallista enemmän tukiheteroita (vaikka mistäs sitä tietää mitä kukakin on). :)

Hannalla on päällä joskus 2007 H&M:stä ostettu uskollinen kesämekko, joka sai piknikin aikaan muodikkaan dipdye-värjäyksen à la punaviini ja salaatinkastike. Parin valkaisun jälkeen se on tosin taas okei, aikamoinen taistelija mekoksi. Kengät on ikivanhat Wondersit.

Virpi taas pukeutui mielessään Brideshead Revisited -sarjan homostelevat tyylimiehet. Kaikki vaatteet ovat erinäisiltä kirpputoreilta ympäri Suomea, paitsi kengät, jotka ostettiin viime syksynä Lontoosta ja sukkahousut, jotka lienevät H&M:stä vuosia sitten hankitut.

Piknikille päästyämme oli pakko ikuistaa Virpin asuun sointuva viinipullo. Tästä kuvasta tulee Hannalle jotenkin ihmeellisesti Rocky Horror Picture Show mieleen!

Vähän enemmän kuvia Hannan meikistä. Varsinkin näissä kuvissa tulee esiin meidän teeman taiteellinen hienovireisyys: valkoiset vaatteet on valkoista valoa, joka prisman läpi kulkiessaan muuttuu silmissä ja korviksessa näkyviksi spektreiksi - itse tyyppi on siis prisma!

Tässä kuvassa näkyy korviskombinaatio: koska Hannan yläasteella väsäämä spektrikorvis on nykyään yksinäinen ja sekin liimalla erään pride-onnettomuuden jälkeen liimalla korjattu, toiseen korvaan on eksynyt vaaleansininen prisma, joka on itse askarreltu kirpparilöydöstä ja luultavimmin kuuluisi lamppuun.

Syömisen jälkeen siirryttiin varjosta aukeammalle paikalle auringosta nauttimaan.

Hannan deitti osti kiertäviltä lippumyyjiltä sateenkaarilipun, jonka johdosta tätä pikkuturistia piti tietenkin vähän pilkata. Nyt lippu kuitenkin riippuu siitä kateellisen Hannan huoneessa, ja postaus on hyvä päättää kahteen tyytyväiseen jo vähän humppuuntuneeseen juhlijaan sateenkaarilipun varjossa.

Kaverin synttärit/tuparit

Helteet sen kun jatkuu, ja mä osaan jo pukeutuakin niitä varten. Harmi vaan, ettei siitäkään ole tässä konkurssissa enää mitään hyötyä. Omituisesti viime aikoina päälle on löytyneet nämä mummon vanhat vaatteet jotka pengoin hänen varastoistaan joskus ehkä 2005, tällä kertaa tää hame. Paita on uskollinen keikkapaita, arkipaita, bilepaita, joka-paikan-höylä-paita.

Meikkinä mulla oli kirkkaanoranssia huulipunaa (ei valitettavasti onnistunut näkymään kuvissa :() sekä ihan piirun verran valkoista voidemaista helmiäisluomiväriä. Tästä piti tulla mun tän kesän lookki, mutta tähän mennessä oon jänistänyt joka kerta. Mutta kreisi kylmän oranssin ja valkoisen yhdistelmä, now it's on! Pistin samaa huulipunaa myös poskipunaksi, sillä yleensä käytän iholla vaan kylmiä sävyjä, jotka näyttivät tämän huulipunan kanssa ennalta-arvattavasti aivan kauheilta.

Ei biitsillä

Eilenkin piti päätyä biitsille, mutta lopulta päädyttiin vaan istuskelemaan puistossa, sekä syömään jätskiä, mansikoita ja hampurilaiset. Asukuvat otettiin tietenkin liian myöhään. Tykkään kukkien ja pilkkujen yhdistelmästä. Ja kiasman seinään heijastuvasta ilta-auringosta.

Näyttely purkutalossa

Yhtenä kesäpäivänä oltiin katsomassa Virpin kaverin tekemiä purkutaloinstallaatioita Viikissä. Mulla oli päällä Viime syksynä Uffista löydetty vaaleansininen hame, jonka mustavalkoiset graafiset napit unohdin kuvata. :/ Yhdistin sen ikivanhaan keltaiseen neuleeseen. En ehkä tykkää itsekseen juurikaan vaaleansinisestä, mutta se sopii hyvin kaikennäköisiin ällöihin väriyhdistelmiin.

Tässä kuvassa huhuilen kavereille, koska en tajunnut normaalia keskustelua, mutta olin silti sen sisällöstä tarpeettoman kiinnostunut.

Pari asua arkistojen kätköistä talvelta

Bloggailuinnostuksessa löysin pari asukuvaa talvelta. Ensin ruskea ihana ysärimekko, jonka löysin Fidasta. Parin käyttökerran jälkeen tosin pesin sen, ja se oli tämän mekon loppu. :( Onneksi tuli kuitenkin ostettua sen kanssa tuo vyö, jota muuten en ehkä olisi hankkinut. Sitä on tullut käytettyä monien juttujen kanssa viime aikoina. :)

Seuraavat kuvat on Dyke hard -bileistä. Näistä hapsumekoista on tullut nyt enemmänkin hameita mun vaatekaapissa. Tykkäsin tästä yhdistelmästä mun perus keikkapitsipaidan kanssa.