Jee kalju!

Hiuskriisi on laennut mitä tyydyttävimmin.

Hiukset ennen:


Kuvia leikkausprosessista:




Lopputulos:






Ei meinaa vieläkään upota päähäni, että tein tämän. Tuntuu, että tukka olisi vain muuttunut läpinäkyväksi tai minulla olisi kalju-peruukki päässä. Mutta olen niin tyytyväinen, että uskalsin. Kalju on yksi sellaisista hiustyyleistä, joita olen kaavaillut itselleni teini-ajoista lähtien, mutta joita en oikeasti ikinä uskonut toteuttavani.

Kalju on helppo ja yksinkertainen ja saan siitä hulluna inspistä. Mielessä pyörii buddhalaiset munkit, sotilaat, punkkarit ja kaikki häpeälliset naiset, joiden hiukset ajettiin kostoksi (esim. toisen maailmansodan aikaan ranskassa, kaikki ne naiset, jotka olivat tehneet lähempää tuttavuutta miehittävien saksalaisten kanssa). Hyvässä seurassa siis olen kaljuni kanssa :D

Synttärit!

Oon nyt päättänyt julkasta näitä asukuvia, vaikka mikä olisi, koska niiden kattominen jälkikäteen on niin kivaa. Ehkä tää myös inspiroisi pukeutumaan vähän jännemmin. Tänään kuitenkin tämä suht uusi kirppismekkoni oli hyvä valinta koska halusin kouluun jotain mukavaa kun tiistaisin on viulutunnit ja sit kuitenkin jotain mistä tykkään koska illalla oli ystävän synttärit (kivat olikin).

Jalassani mulla on äidiltä lahjaksi saadut alpakkavillasukat.



Onneksi löysin silloin ton mekon, koska oon ylikäyttänyt allaolevaa kukkamekkoa ihan liikaa, ja Berliinissä melkein meinasi yrjö tulla kun pukeuduin mukaan ottamaani luottovaatteeseen vihdoin sen yhden kerran liikaa. Nyt pelehdin tän uuden kaverin kanssa niin on taas joskus kiva palata väleihin tämän ehkä vielä ihanamman kiinakauluksisen kanssa. <3


Lisähuomiona mainittakoon, että kumpikin on maksanut jonkun muutaman säälittävän euron. Tosin eräs juhlavieras oli löytänyt kirppikseltä ihan samanlaisen mekon kun tuo mikä oli päälläni 20 sentillä. Tulipas ihanan porvarillinen olo. Mun mekko oli ainakin kymmenen kertaa kalliimpi! :D

Minttumekko

Tein tänä uutenavuonna kaksi lupausta: tehdä enemmän sekä ruokaa että kampauksia. Ruoanteko siksi, että on aika paha olo jos elää pelkästään jäätelöllä ja leivällä, kampaukset siksi, että pääasiat tekee puetun näköiseksi eikä mulla ole rahaa hankkia mitään hiuskoristeita tai hattuja.
Kolmas uudenvuodenlupaus voisi koskea ehkä päivänasuja, sillä niitä on niin kiva aina katsoa jälkikäteen. Joten aion nyt kuvata niitä useammin enkä välttämättä edes pötistä siihen oheen mitään kun ei se kuitenkaan yleensä paljoa kiinnosta. Jee. :)

Tässä mintunvärinen vintagemekkoni 50-luvulta. Olen omistanut sen pitkään ja käyttänytkin paljon, mutta jostain syystä se ei ole ikinä ehtinyt blogiin asti. Tykkään käyttää sen kanssa viininpunaisia sukkahousuja, ja sellaiset on nytkin vaikkei uskoisi... Kiva kun ei ole tarpeeksi valoa edes keskipäivällä.




Olen nyt muuten tosi köyhä. Niin köyhä että tästä tulee varmaan vaatekaapin saralla aika kiinnostava vuosi. Yleensä nimittäin piristän pukeutumistani hankkimalla kirppikseltä jotain pientä. Nyt täytyy ihan oikeasti opetella siihen, että mä en halua enkä tarvitse mitään. Yhtään mitään. Paitsi ehkä silloin tällöin jäätelöä. Jännittää elämä muuten mutta tavallaan tietysti myös tykkään siitä, että olen pakotettu asketismiin.

Kaverin tuparit

Värit ei tietenkään tule esille, ei ees viimeisessä kuvassa jonka räiskin salamalla että ees jotain näkyisi. Vaatteet on kirppislöytöjä. Tuo hame on sellaista vanhanajan kunnon ylellistä villakangasta ja sellainen syvänsähkönsininen. Ei mikään ginanalerekkisähkönsininen niinkuin nykyään melkein kaikki sen värinen. Laukku ja korvikset lahjoja.

Siivosin ihan teitä varten!

Pääsin vihdoin noin kuukausi sitten muuttamaan tähän huoneeseeni, joka on sellasessa aika kivassa ja muutoin tilavassa Hoasin kaverikämpässä. Oon tietysti vähän harmissani siitä, että sellasta vanhan talon karmaa täällä ei tietenkään ole, mutta oon saanut tän ihan kivan näköiseksi silti. Seuraava kämppäni on kyllä saletisti jostain vähän vanhemmasta kerrostalosta!

Sisustusfilosofiani oli, että hankitaan mahdollisimman vähän uutta ja sekoitellaan kaikki vanha ja epäyhteensopiva keskenään niin hyvä tulee. :) uutena joudun hankkimaan verhot, tuon punaisen ergonomiatuolin, kattovalaisimen, radion ja tyynynpäälliset. Kaikki muu on erinäisistä vanhempieni säilömispaikoista saatuja.










Ja tosiaan, niinkuin ihan blogimme ensimmäisessä postauksessa jo pohdimme, että ei ole kiva jos on niin paljon vaatteita (tai muutakaan materiaa) että tarvitsee muuttaessaan rekka-auton. En nyt ihan tiedä, mitä mun pitäis ajatella, koska yhteensä me täytettiin ja tyhjennettiin meidän perheen auto muutossa varmaan kymmenisen kertaa. Mutta kuten huoneenkin ulkonäöstä toivottavasti käy ilmi, ei sitä tavaraa jotenkin edes ole niin paljon!
Noi kolme isoa kaappia on täynnä vaatteita ja kenkiä, sen lisäksi mulla on yhteisissä tiloissa yksi vähän pienempi kaappi täynnä juhlavia vaatteita ja säilössä olevia kevättakkeja ja yksi isompi missä on kaikkea huushollitavaraa. Sen lisäksi mulla on tietysti kylpyhuoneessa sälää, ja keittiössä, mutta kummassakin tosi vähän.

Että tavaraa on joo. En vaan enää oikeasti keksi mistä luopua!

Jee, nyt toimii videot

Eli tässä nyt vihdoin kahdessa osassa nää kenkäinventaarioasiat!

Uusi vuosi, sit tällanen kuje!!

En nukkunut viime yönä paljon yhtään ja sit tänään ei oikein mitään saanu aikaseks, mut tajusin et mun ipodillahan saa videoo kuvattua. Ja tää oli tosi hauskaa! Oon nyt ihan fiiliksissä tästä videojutusta.

Saas nähä toimiiko, ku toi oli 20 min toi video, en osannu leikata ja youtube antaa olla vaan 15 minuuttia. Huomasin myös että unohdin sit esitellä noi mun mustavalkoset kengät, mutta vilahtivatpahan kuitenkin.

ENJOY! hahahahahaa eli kenkiä!


No eipä tää nyt sit toiminutkaan. Ja saatanasti meni aikaa tähän. Mut nyt ku tiedän tän, niin teen näitä lisää niin että toimii. Mää miksei youtube voi leikata niitä :(
ja miten mä saan tän leikattua :( kertokaahan miten saan teille näkyviin videon, joka kestää vähän yli 20 minuuttia :(