Alkuillasta mulla oli tosi epävarma olo asustani, sillä tämä jakkupuku maksoi joskus aika paljon. Ostin sen lähinnä erikseen käytettäväksi, ja sitten siltä varalta, että tulee jotain pönötysesiintymisiä. Nyt se on kuitenkin liian iso, vaikka housut oli just pienennettävinä. Päätin, etten enää ikinä osta kalliita vaatteita - kuitenkin ne ei sovi enää hetken päästä.
Valkoinen paita on ostettu joskus yläasteella ja jalassani on mahtavat PVC-korkkarit entiseltä työpaikalta.
Onneksi tapasin euroviisufani-kaveriani, jonka synttärit nämä siis olivat, joku pari viikkoa sitten. Kun pohdiskelin asuani, hän tiesi kertoa, että näillä taustalaulajilla oli tällaiset ihanat sydämet käsissään, niin, että kun he lopussa ottavat toisiaan kädestä kiinni, siitä tulee tällainen mahtava efekti. Tässä on nämä omat sairaan hienot eyelinerilla piirretyt sydämenpuolikkaani. Matkan varrella ne ovat jostain syystä hieman rähjääntyneet... Alunperinhan ne olivat tietysti täydelliset.
Tässä vaiheessa itseluottamukseni alkoi kasvaa. Ensinnäkin 9 cm koroilla asteleminen alkoi luonnistua pitkän tauon jälkeen ja toisekseen hyväksyin sen, että ehkä tää jakkupuku näyttää sittenkin hyvältä vaikkei istu täydellisesti. Itseasiassa se alkoi näyttää niin hyvältä, että teki mieli ottaa se pois. Tähän saattoi vaikuttaa kuumuus, liika tanssiminen sekä eeppisen (kuten synttärisankari sanoisi) vip-alueen tarjoilut.
Sitten piti mennä vähän vessaan kuvailemaan.
Näiden julkaisemista vähän mietin, mutta onhan blogeissa nähty bikinejäkin. Arvanette, että loppuillasta aloin olla HYVIN tyytyväinen asuuni.
Kiitos mahtavista juhlista ja kaikesta tyhmästä hienosta!
Ei voi muuta sanoa kuin että todella hyvin sopii tuo asukokonaisuus sinulle.
VastaaPoistaKiitos! Vähän joo hävettää kun ruikutin koko alkuillan asuvalintani surkeutta. Tyhmää, ennen olin paljon suvaitsevampi epäistuvuuksia kohtaan.
VastaaPoista