Tässä siis lähtötilanne, pitkä tukkani, joka minulla on ollut jostain 14-vuotiaasta ja jota olen itse myös siitä asti saksinut. Oikeastaan ainoa, mikä on muuttunut on otsatukan malli ja kerrostuksen määrä.
Tässä kuvaa syksyltä 2008 tukka auki, tukka kiinni perusnutturalla ja sitten yksi spessukampaus.
No yllätys yllätys, olin aika kyllästynyt siihen. Sitten päätin, että lähtee kunnolla. Ärsytti naisellisuus, ärsytti pituus, ärsytti kaikki. Mutta sen verran pelkuroin, että naisellisuus jäi. :<
Tässä polkkani on juuri tasoitettu, joulun aikaan 2008.
/>
Huomasin sitten, että pitkä tukka olikin mun juttu ja alkoi kasvatus. Nyt tämä on joku vajaa 10 cm yli olkapäiden. Ja sitten menin kampaajalle, joka leikkasi todella kerroksittaisen mallin. Lyhyimmät ovat ihan nysiä. Itkien menin kotiin kamppihuorannäköisenä, mutta kun hiukset kihartuivat, ne olivat taas omannäköiset. Pitkään malliin on palattu ja tukka on nyt taas sen näköinen kuin aina ja kihartuu oikein malliin nähden. (kuvaa tulee päivänasun yhteydessä, mutta mitään erityistä ei siis ole tapahtunut).
Mutta oikeasti haluaisin kuitenkin pätkäistä jotain tällaista.... :/ Edestä pitkä, takaa lyhyempi. Pahuksen kihartuvuus ja perunanaama!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti